Auton katsastus on auton iästä riippuen vuosittainen velvollisuus. Katsastukseen saavuttaessa tarkistetaan ensin valojen sekä muiden apulaitteiden toiminta, sen jälkeen ovat vuorossa katsastuksen lakisääteiset mittaukset. Ensimmäisenä tarkastaja mittaa jarrujen tehot kultakin pyörältä. Sitten on vuorossa auton pakokaasujen päästömittaus. Tässä mitataan terveydelle ja ympäristölle haitallisten aineiden määrää pakokaasuissa. Tämän, sekä niin sanotun OBD -mittauksen voi myös teettää ennen katsastusta autohuollossa, jossa on tarvittavat laitteet sen tekemiseen.
Pelottavatko katsastuksen lakisääteiset mittaukset
Päästömittaukset koetaan joskus pelottavina ja vian löytyessä kalliina korjattavina, mutta kyseessä on oma ja ympäristön terveys. Kukapa haluaisi tinkiä kummastakaan. Yleensä mittauksissa ei ole ongelmia, jos autoa huolletaan huoltokirjan mukaisesti. Auton ikä ja ajetut kilometrit vaikuttavat kuitenkin vääjäämättä auton kuntoon ja siksi päästömittauksia tehdäänkin kaikille, hieman iäkkäämmille autoille.
Pakokaasumittaus kertoo terveydelle ja ympäristölle haitallisten aineiden määrän pakokaasuissa. Mitattavat suureet ovat HC ja C2, jotka kielivät muun muassa polttoaineen epätäydellisestä palamisesta. CO ja CO2 mittaavat hiilimonoksidin sekä -dioksidin määrää. Nämä mittaukset suoritetaan sekä joutokäynnillä että vähintään 2000 rpm kierroksilla. Lambda anturit säätelevät näitä arvoja normaalissa käytössä, niitä on yleensä ennen sekä jälkeen katalysaattorin.
Ympäristö kiittää hyvistä mittaustuloksista
Tavallisen autonkäyttäjän ei tarvitse huolestua lakisääteisistä mittauksista. Ne tulisikin nähdä auton kunnosta kertovina, myönteisinä toimituksina. Jos ja kun päästömittauksella tai vaikkapa jarrutehon mittauksella on saatu poikkeavia tuloksia, on niitä aiheuttaneet viat korjattava ja ajoneuvo vietävä jälkitarkastukseen, jossa todetaan havaitut viat korjatuiksi. Tästä hyötyvät sekä ympäristö että me itse.
